keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

ASENNE KOHDALLAAN

Esko Reinonpoika Alanko puhuu kirjassaan Bisnes, Menestys & Maalaisjärki mm. asenteesta ja arvomaailmasta bisneksessä. Tarina puusepästä on hyvin kuvaava. Puuseppä haki itselleen apupoikaa. Puheille tuli nuori poika, jolle puuseppä lykkäsi kädessään olleet naulat jutustelun ajaksi. Pojalla ei ollut koulutus eikä kokemusta. Puuseppä palkkasi pojan, joka myöhemmin kysyi puusepältä, miksi hän oli valinnut juuri hänet monien pätevienkin joukosta. "Annoin kaikille paikkaa hakeneille kourallisen nauloja käteen. Vain sinä heistä kääntelit juttelun lomassa naulojen päät samaan suuntaan kädessäsi ", puuseppä pajasti. Alanko toteaa kirjassaan, että kirjaviisautta, taitoja ja ties mitä temppuja voi opetella tai opettaa, mutta asenteen muuttaminen tai kehittäminen on vaikeaa, hidasta tai lähes mahdotonta.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Tangon taikaa Seinäjoella

Tangon perussyke ja tahtilajit kuvastavat musiikillisesti ihmisen sisäistä elämää, kenties  sydämen lyöntejäkin. Tähän musiikkilajiin sopivat nostalgiset ja melankoliset tekstit, jotka ovat vahvoja ja väkeviä kertoen luontokuvien kautta toivosta, hetkellisestä ilosta, unohduksesta, lohdusta ja uudesta toivosta. Suomalainen tangolyriikka on myös kuin arjen psykologiaa ja lohtua. Esimerkkinä voisi olla Toivo Kärjen ja V. Enckellin tango: Rakasta , kärsi ja unhoita.

Suomalaisella tangolla on kaksi ääripäätä: toinen on kaihomielinen vakava ”itkelmä”, toinen on joko kupletinomainen parodinen ralli tai (meri)miesten tarinoita seikkailuista eksoottisissa maissa. Ensimmäinen  suomalainen tango  vuodelta 1915, Iivari Kainulaisen Tanko laulu (1915) paradoi uutta muotitanssia, joka tuli Pariisista.

Kun argenttiinalainen tango on vahvasti urbaani ilmiö, liikkuu suomalaisen tangon tarina etupäässä maaseudun ja luonnon kuvastossa. Esimerkkinä Toivo Kärjen ja Reino Helismaan Hiljainen Kylätie (1953) puhuu maaseudun muuttuneesta luonteesta. Se on kaihomielinen rakkauslaulu, mutta samalla sen voi tulkita suomalaisen yhteiskunnallisen rakennemuutoksen prototyypiksi. Maaseutu alkaa autioitua ja ihmiset muuttavat asutuskeskuksiin.

Vuonna 1980-luvulla tangoissamme alkaa näkyä realistisia aiheita. Reino Markkulan ja Juha Vainion Varjojen Tango vuodelta 1986 tuo suomalaisiin tangoteksteihin selkeästi uuden aiheen: sosiaalisen aspektin. Tangon voidaan sanoa olevan yksi laji itkuvirsiperinnettämme, aikamme terapiaa ja selviytymisstrategiaa. Samalla tavalla kuin nauru on vapauttava , on myös itku sitä. Tangon sanat kertovat hetkellisestä ilosta, riemusta ja onnesta sekä ihmisen ajan lyhyydestä.
( Lähde: Pirjo. Kukkonen 1997. Ilon ja surun sointu. Yliopistopaino. )

Vuosi 1964 oli tangon osalta yksi taitekohdista Suomessa. Tuolloin kaikkien huulilla alkoi soida rock.  Tangon uusi tuleminen tapahtui vuonna 1985, jolloin perustettiin tangomarkkinat. Idean isät olivat Tauno Äijälä ja Lasse Lintala sekä pian mukaan tullut tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Reijo Pitkäkoski.
Se, mitä tango on tänään, kannattaa todeta 11.7.2012 alkavilla tangomarkkinoilla.

Pauli Kankaanpää

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Rautatieyhteys Pietariin

Aikaisemmin on Vaasan, Seinäjoen ja Pietarin välillä toiminut suora junayhteys. Nyt olisi mielestäni oikea aika ottaa yhteys uudelleen käyttöön. Yhteys loisi alueelle vähintään noin miljoonan ihmisen ostopotentiaalin. Kiireisimmille ihmsille suora lentoyhteys Pietarista Seinäjoelle täydentäisi asian. Seinäjoen menestyminen myös 2020 edellyttää ostopotentiaalin  mutta myös viennin kasvattamista. "Miksi lähtisimme merta kauemmaksi kalaan kun sitä löytyy lähempääkin?"
Kiskobussit käyttöön
Autojonot teillämme näyttävät kasvavan. Samalla ressaantuneita ihmisiä on enemmän. Näitä kahta asiaa lieventämään esitän kiskobussien käyttöönottoa välille Seinäjoki-Vaasa, Seinäjoki-Ähtäri, Seinäjoki-Kauhava ja Seinäjoki-Kaskinen. Kokeilu voisi lähteä liikkeelle Seinäjoki-Vaasa ja Seinäjoki-Kauhava väleillä. Seinäjoen kaupungin alueella esitän kokeiltavaksi Pietarsaaressa toimivaa tilausbussiliikennettä. Seinäjoella osittain tämä jo toimii mutta ei kaikille kansalaisille.

Nyt tehdään päätöksiä, jotka ulottuvat vuoteen 2020

Pauli Kankaanpää