Tangon perussyke ja tahtilajit kuvastavat musiikillisesti ihmisen sisäistä elämää, kenties sydämen lyöntejäkin. Tähän musiikkilajiin sopivat nostalgiset ja melankoliset tekstit, jotka ovat vahvoja ja väkeviä kertoen luontokuvien kautta toivosta, hetkellisestä ilosta, unohduksesta, lohdusta ja uudesta toivosta. Suomalainen tangolyriikka on myös kuin arjen psykologiaa ja lohtua. Esimerkkinä voisi olla Toivo Kärjen ja V. Enckellin tango: Rakasta , kärsi ja unhoita.
Suomalaisella tangolla on kaksi ääripäätä: toinen on kaihomielinen vakava ”itkelmä”, toinen on joko kupletinomainen parodinen ralli tai (meri)miesten tarinoita seikkailuista eksoottisissa maissa. Ensimmäinen suomalainen tango vuodelta 1915, Iivari Kainulaisen Tanko laulu (1915) paradoi uutta muotitanssia, joka tuli Pariisista.
Kun argenttiinalainen tango on vahvasti urbaani ilmiö, liikkuu suomalaisen tangon tarina etupäässä maaseudun ja luonnon kuvastossa. Esimerkkinä Toivo Kärjen ja Reino Helismaan Hiljainen Kylätie (1953) puhuu maaseudun muuttuneesta luonteesta. Se on kaihomielinen rakkauslaulu, mutta samalla sen voi tulkita suomalaisen yhteiskunnallisen rakennemuutoksen prototyypiksi. Maaseutu alkaa autioitua ja ihmiset muuttavat asutuskeskuksiin.
Vuonna 1980-luvulla tangoissamme alkaa näkyä realistisia aiheita. Reino Markkulan ja Juha Vainion Varjojen Tango vuodelta 1986 tuo suomalaisiin tangoteksteihin selkeästi uuden aiheen: sosiaalisen aspektin. Tangon voidaan sanoa olevan yksi laji itkuvirsiperinnettämme, aikamme terapiaa ja selviytymisstrategiaa. Samalla tavalla kuin nauru on vapauttava , on myös itku sitä. Tangon sanat kertovat hetkellisestä ilosta, riemusta ja onnesta sekä ihmisen ajan lyhyydestä.
( Lähde: Pirjo. Kukkonen 1997. Ilon ja surun sointu. Yliopistopaino. )
Vuosi 1964 oli tangon osalta yksi taitekohdista Suomessa. Tuolloin kaikkien huulilla alkoi soida rock. Tangon uusi tuleminen tapahtui vuonna 1985, jolloin perustettiin tangomarkkinat. Idean isät olivat Tauno Äijälä ja Lasse Lintala sekä pian mukaan tullut tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Reijo Pitkäkoski.
Se, mitä tango on tänään, kannattaa todeta 11.7.2012 alkavilla tangomarkkinoilla.
Pauli Kankaanpää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Osallistu keskusteluun, ole hyvä.